Historiikki



 

Tapahtui 70- luvulla :
Lilli ja Jorkki riiasivat keskenään ja asustelivat Lillin huoneessa.
Ressu ja Jussi olivat usein häiriköimässä Lillin (ja Jorkin) ikkunan alla.
Ikkunaan koputtelu oli Ressun ja Jussin mielestä nerokas idea.
Lillin mielestä se ei ollut sitä aina. Jorkki kävi välillä tupakilla R + J luona,
eikä miehekkäästi kommentoinut häiriöasiaa. Ressu ja Jussi saivat usein ruokaa Lilliltä ikkunan kautta. Kai lienee herättänyt säälinsekaisia tunteita nuo kaksi sitkeää häirikköä.
Ressun keksimä, häikäisevän älykäs, pirunviuluidea, joka herätti
ikkunanlautaa vinguttaen, paitsi Lillin ja Jorkin, myös koko naapurilähiön klo 2.35,
aiheutti vain negatiivista palautetta. Neroja ei ymmärretä, sehän on nähty.
Einsteinin opettaja sanoi Albertille tämän häiriköityä:
Sinusta ei tule koskaan mitään merkittävää. Kertomus on tosi.

Eräänä iltana Ressu ja Jussi olivat, paremman tekemisen puutteessa, taas,
Lillin ja Jorkin ikkunan alla. Oli sen verran kylmä, että pojat tekivät nuotion.
Ikkuna oli auki ja savua meni huoneeseen. Lilli tuli unenpöppöröisenä ikkunaan
ja sanoi legendaariset sanat: ”Työhän ootte, kun ruotiukot.”
Siitä se alkoi; nimitys: ruotilaiset.
Ruotiukko ja ruotimummo ovat Suomen historiaan kuuluvia termejä ja
tarkoittavat syytinkiläisiä. Laajemmin ymmärrettynä ja oikein sovellettuna
ruoti tarkoittaa Kettulanlahdessa asuneita henkilöitä, jotka näennäisestä harmittomuudestaan huolimatta ovat usein väärinymmärrettyjä neroja.  On vain ajan kysymys, milloin Ruoti r.y.: n edustajat kutsutaan presidentin itsenäisyyspäiväjuhlaan. Eräs merkittävä saavutus on se, että Helsingin kaupunki on plagioinut  Kaivopuisto- nimen suoraan Ruoti r.y.n kokoontumispaikan mukaan ja järjestää jopa konsertteja kunniaksemme. No, leikki leikkinä ja Heikki Heikkinä.

Ketarin jengin tempauksista voisi koota varsin mittavan historiikin, ennen kuin dementia
alkaa vaikuttaa. Joten ehdotus: jokainen voisi kirjoittaa omia kertomuksiaan, joita voisi lukea Ruoti r.y.:n  sivuilta. Kuka muistaa, kun Veijo laittoi risiiniöljyä poikien kiljuun, Lempisen Tarja sai  Iso-Valkeisen baarin pöydässä eteensä kortsun, jossa oli piimätilkka ja lenkkimakkara,  Möhni oli monta päivää ”miljonääri” saatuaan ”oikean” veikkausrivin.  Ressu soitti leirintäalueelle kolme taksia ja nauroi vedet silmissä, kun taksit odottelivat asiakkaita ja painoivat hermostuneina riikkaria.
Savon taksin hallituksen puheenjohtajana on nykyään Reittu Jukka Petteri. Alansa Einstein.

Vielä yksi tarina: Lumento ja Jussi saivat päähänsä lähteä juhannusaattona -79 vierailemaan Lillin ja Jorkin, Arjan ja Venon luona Kallaveden saareen. Yleensä vieraat tuovat mukanaan kahvipaketin, kukkia, yms. blaa, blaa, mutta Lumento ja Jussi ottivat mukaan pistoolin ja sukkahousut, jotka asianmukaisesti päähän vedettynä saivat aikaan rikollisen ulkonäön. Soudettiin saarta kohti. Näimme teltat. Rantauduimme vaivihkaa saaren toiseen reunaan. Jorkki oli kävelemässä ja tupakoimassa. (Jorkki on, muuten, lopettanut tupakan polton, hatun nosto.)
Kun Jorkki oli 20 m päässä, nousimme ylös kiven takaa. Jorkki pysähtyi ja tuijotti 20 sek.  No, sanottiin, että myö tässä.. Jorkin mielestä se oli hauska vitsi. Ketarilaiset ymmärtävät huumoria. Jorkki haki paikalle Veijon, joka asianmukaisesti säikäytettiin. Kommenttinaan oli meidät nähtyään:  Jumalauta, hulluja on tullu tänne. Reipasta sotilasnaurua tapahtumapaikalla. Tehtiin ”hauska” suunnitelma: Jorkki ja Veijo ovat nähneet aseistettuja rikollisia saarella ja juoksevat hengästyneinä varoittamaan Lilliä ja serkkuansa Arjaa.  Juostiin Lumennon kanssa teltoille ja alkoi ”tappelu”, jota Lilli ja Arja  seurasivat kalpeina. Lavastettu taistelu loppui melko lyhyeen, koska Arja otti ison limsapullon, jolla aikoi lyödä Jussia. Parkaisu: ”Elä, jumalauta lyö, myö ollaan Lumento ja Jussi”, lopetti taistelun. Paikalla ei ollut reipasta sotilasnaurua sen jälkeen. Vain kokoelma kirosanoja.  Poistuimme soutaen.

- Jussi

Sivun ylläpitäjän lisäys:

Vanha säätyjako oli 1800-luvun loppupuolella menettänyt miltei kokonaan merkityksensä. Kolme ylintä säätyä oli sulautunut säätyluokaksi eli herrasväeksi. Heidän vastakohtanaan oli talonpoikainen rahvas. Herrasväen ja talonpoikien ulkopuolelle jäi runsaasti väestöä, jonka määrä kasvoi nopeasti vuosisadan lopulla. Tilattoman väestön yläkerrosta olivat torpparit tai vuokraviljelijät. Muita maata omistamattomia olivat mäkitupalaiset, itselliset eli loiset ja hyyryläiset, syytinkiläiset eli eläkemiehet, vuosipalkolliset eli muonarengit, piiat ja säätyläisten palvelusväki sekä teollisuuslaitosten työväki. Alimpana sosiaalisessa asteikossa olivat ruotivaivaiset ja huutolaiset.

     Etusivu
     Arkistoista löytyneet
     Säyneensalo 2001
     Säyneensalo 2002
     Säyneensalo 2003
     Sepon luona 2004
     Säyneensalo 2006
     Osoitteet

     Wanhoja mainoksia
     Historiaa